”Bangladesh ja Suomi ovat samalla pallonpuoliskolla ja siksi vuodenajat vaihtuvat samaan aikaan. Joulunaikaan laulettuna ’No onkos tullut kesä, nyt talven keskelle…’ on konkreettista suomalaiselle lähetille, sillä tukahduttavan kostean ja kuuman monsuunikauden jälkeinen talvi muistuttaa pohjoisen kotimaan kesää. Silloin voi iloita myös kynttilöistä, sillä vaikka illat ovat aina yhtä pimeitä, ei kesällä hien virratessa nauti avoimien ikkunoiden vedossa savuttavasta kynttilän liekistä.”
(Jouluna lähetystyössä, Aili Maria Manninen)
Lähetin joulunaika voi olla juhlan keskellä kiireistä myös töiden vuoksi. Paikallisille valtion viranomaisille on tapana viedä kuluneen vuoden yhteistyöstä vuodenvaihteen kiitostervehdys kotitekoisen kakun kera. Joulunaikaa voivat varjostaa myös monet arkiset ongelmat tai muut pakolliset, hoidettavat asiat, ja aikaa lepoon jää vähän. Joulu näkyy kuitenkin ennen kaikkea kirkoissa kristittyjen juhlana.
”Kylissä innokkaimmat seurakuntalaiset lähtevät kiertämään kristittyjen talojen pihoissa hengellisiä ketjulauluja laulaen, talolta toiselle kulkien. Esitys on kovaäänistä, joten se kutsuu naapurit pikapikaa paikalle kuuntelemaan. Jouluna kristityt voivat avoimesti iloita uskostaan. Laulun loputtua joku rukoilee erityisesti kyseisen perheen puolesta. Joulu on ennen kaikkea seurakunnan juhla.
Joulukertomus Jumalan Pojan Jeesuksen syntymisestä tallin seimeen tullakseen syntisten ihmisten Vapahtajaksi on täällä alkuperäistä ympäristöään muistuttavissa kehyksissä. Lapsen syntymä eläinten suojassa ei vaikuta merkilliseltä, kun eläimet yhä tuodaan varkaiden pelossa verannalle tai huoneisiin yöksi. Köyhäkin rohkenee kohdata pienessä kylässä syntyneen Jeesuksen. Rakastava Jumala viisaudessaan toi Vapahtajan niin matalalle, ettei kenenkään tarvitse tuntea itseään ulkopuoliseksi.”
Tämän ja monen muun lähetin kertomuksen voit lukea kokonaisuudessaan Jouluna lähetystyössä -kirjasta, joka on tilattavissa Pala maailmalta -kaupasta: www.palamaailmalta.fi.
