Julkaistu

Kirjotun kortin tarina

Mina Ranin tekemässä kirjontaompelua.

– Katsohan tätä ompelua, onko kelvollinen, kysyy Mina Rani. Hänen työnsä laatu on kiitettävää, sillä hän on tehnyt kirjontatöitä parikymmentä vuotta. Mina oli yksi ensimmäisistä kirjontaompelua opetelleista, kun sitä alettiin opettaa koeluontoisesti 1990-luvulla ensin yksityisille Uzirpurissa, jossa nykyisin toimii Kylväjän paikallisen yhteistyökumppanin, BLM-F-järjestön koulutuskeskus.

Mina Rani on hindu ja hän asuu Uzirpurin naapurikylässä, Razuaparassa. Hän kertoo:

– Kun minut naitettiin, olin varsin nuori tyttö. En osannut lukea enkä kirjoittaa. Sain lähetykseltä ompeluopetusta ja kirjontatöitä, joista sain omaa rahaa. En osannut kirjoittaa nimeäni palkkiokuittiin, mutta käsityöohjaaja Balesor opetti siinä kädestä pitäen.  Ostin käsitöistä säästämilläni rahoilla vuohen, joka sai useita kilejä, ja niiden myymisellä hankin lisää rahaa. Sain lapsia, he kasvoivat ja pääsivät kouluun.

– Myöhemmin kylässäni aloitettiin säästöryhmä, ja liityin sen jäseneksi. Talletimme viikoittain 10 takaa (10 senttiä) ryhmän rahastoon, josta sain myöhemmin lainaa ja hankin maata viljelyyn. Oman käytön lisäksi riisiä riitti myytäväksi. Lasteni isä sanoi, ettei pysty yksin kouluttamaan lapsia, joten minä autoin. Lasten koulutukseen tarvitaan paljon rahaa. He tarvitsivat aina uusia talvivaatteita ja muuta. He tarvitsivat yksityisopetusta pärjätäkseen koulussa, siihenkin meni paljon rahaa. Nyt lapseni ovat jo aikuisia. Säästöryhmä-toiminta on hyvä, koska saamme lainoista korkotulonkin käyttöömme. Minun perheeni tulee nyt hyvin toimeen.

Korttien kuvat ommellaan ensin isolle kankaalle.

Säästöryhmät. BLM-F:n kylien kehittämisohjelmaan ja ruokaturvan parantamiseen olennaisena osana kuuluvat viikoittain kokoontuvat säästöryhmät, joissa noin 20 naista asettaa itse tavoitteensa. Pienistä viikkosäästöistä ryhmän rahastoon kertyy yllättävästi pääomaa. Ryhmän ohjaaja on perehdytetty ryhmän johtamiskursseilla tarvittavaan kirjanpitoon, mikä auttaa hallinnoimaan ryhmän pankkitiliä. Ryhmä myöntää lainaa jäsenilleen sopimillaan ehdoilla, näin myös korkotulot jäävät hyödyntämään ryhmää. Yhteishankkeista, esimerkiksi vuokratun yhteispellon sadosta saadusta tuotosta jaetaan osa jäsenille ja osa ryhmän rahastoon. Aikaa myöten ryhmä kartuttaa rahastoa ja pystyy antamaan jäsenille lainoja, joiden takaisinmaksuprosentti on hyvä, yli 90 %. Ryhmä itsenäistyy, kun sillä on riittävästi rahaa tilillään.

Ryhmäläiset oppivat myös luku-, kirjoitus- ja laskutaidon perusteita sekä yhteistyötaitoja, joiden tuella naiset voimaantuvat, ja heidän taloudelliset ja kulttuuriset oikeutensa vahvistuvat, samoin perheen sosiaalinen asema. Vuosittain ryhmiä itsenäistyy, ja uusia aloitetaan. Ryhmät tarjoavat vaihtoehdon pankkien tai suurten järjestöjen korkeakorkoisille mikroluotoille. Niiltä saa helposti suuriakin lainoja, joita köyhä ei useinkaan pysty maksamaan, vaan joutuu lopuksi kohtaamaan kovat perintätoimet.

– Vain vuodenkin kestäneessä ryhmässä näemme, miten naisilla on parempi itsetunto. He kertovat, miten ovat itse saaneet aikaan muutoksen omassa kylässään ja perheensä elämässä, ja että nykyään heitä arvostetaan enemmän yhteisössään. Heillä on enemmän sananvaltaa omassa perheessäänkin, toteaa Bangladeshissa työskennellyt Kylväjän työntekijä Saara Bengtsson.

Aili Maria lajittelemassa kortteja.

Kylväjän kehitysyhteistyöhankkeisiin Bangladeshissa sisältyy olennaisena osana maaseudun maattoman ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvan väestön työllistymismahdollisuuksien lisääminen. Kun päivätyöläiset saavat mahdollisuuksia lisäansioihin, se ehkäisee maaltapakoa. Kaupungeissa monilla olisi suurista toiveista huolimatta edessä huonot työolot ja ehkä slummiasuminen.

Ompelemalla peltikatto. Kokenut kurssivastaava, itsekin taitava käsitöiden taitaja, on Biswanath-niminen nuori mies. Naisille opetetaan neule- ja virkkaustöitä, solmintaa tai kirjontaompelua. Useimmat naisista eivät ole aiemmin pitäneet neulaa käsissään, siksi opetuksen nopeat tulokset hämmästyttävät. Myyntiin valmistettuja kirjontatöitä koordinoi musliminainen, Morzina. Hän kertoo kokemuksistaan:

– Biswanath järjesti kylässäni kirjontaompelukursseja, aluksi viiden päivän mittaisina. Kehityimme taitaviksi ja ompelimme myyntiin pöytäliinoja ja kortteja sekä pussukoita. Koneompelukurssin käyneet naiset viimeistelevät työt. Kortteja on myyty myös pääkaupunki Dhakassa käsityöliikkeessä. Kirjomme kankaita myös itsellemme.

Salma kertoo antaneensa ompelutulonsa miehelleen, ja niillä hankittiin savitaloon peltikatto. Aslema on ostanut lehmän, muutamalla muulla on polkupyöräkärry, jonka kuljetuksilla mies hankkii perheelle elannon. Naiset iloitsevat voidessaan tukea lastensa opintoja tai hankkia rahaa tyttäriensä myötäjäisiin.  Laadunvalvontaa hoitaa oman työnsä ohessa toimiston avustava työntekijä Sriti. Matkalaiset vievät tuotteita kotimaassa myyjäisiin myytäviksi.

Pitkäaikainen Kylväjän työn ystävä ja lähettäjä Riitta Siltanen Savitaipaleelta on vieraillut Bangladeshissa ja ollut itse paikan päällä näkemässä ja hankkimassa kortteja. Hän kertoo:

– Kun kortit olivat uutuustuote, niitä meni niin paljon, että usein ne loppuivat kesken, ja saimme pikapikaa tilata lisää. Kortit ovat kestotuote, joilla on oma uskollinen ostajakunta, mutta edelleen on huomattavissa uutuudenviehätyksen vaikutus: myynti on aina suurempaa uudessa paikassa. Hinta-laatusuhde on ollut koko ajan hyvä.  Jäädessäni 15 vuotta sitten eläkkeelle opettajan työstä annoin jokaiselle oppilaalleni kirjotun kukkakortin kiitokseksi yhteistyöstä. Edelleen käytän kortteja erityistilanteissa.

 

Teksti: Aili Maria Manninen
Kuvat: Aili Maria Manninen ja Outi Saari
(julkaistu Kylväjä-lehdessä lokakuussa 2019 ja Kylväjän netissä)

 

 

Julkaistu

Ylös köyhyydestä huovuttamalla ja kirjomalla – Pala maailmalta -kaupan tuotteet tulevat myyntiin suoraan tekijöiltä

Pala maailmalta -verkkokaupan toiminta parantaa naisten asemaa ja tukee kehittyvien maiden artesaaneja, perheitä ja kyläyhteisöjä. Kylväjän toimistolla Tikkurilassa on myös pieni basaari, joka on suljettu toistaiseksi, mutta verkkokauppa toimii normaalisti.

Mongolian-työssä ollut Nina Härmä, basaarin työntekijä Päivi Eshelman ja Pala maailmalta -kaupan toimitusjohtaja Petri Javanainen sekä kaupan huovutettuja käsityötuotteita.

Pala maailmalta -kaupan valikoimiin kuuluu muuan muassa mongolialaisten ja bangladeshilaisten käsityöläisten taidonnäytteitä: käsinkirjailtuja pöytäliinoja, kortteja käsinkirjailluin koristein ja suosittuja mongolitossuja sekä saunakamariin tai kesämökille sopivia istuinalustoja.

– Tilaamme kauppaan sellaisia tuotteita, että artesaanit, vähempiosaisetkin käsityöläiset saavat tuloja, kun ostamme heiltä ja myymme tuotteet Suomessa eteenpäin, kertoo basaarissa työskentelevä Päivi Eshelman.

Joissakin Kylväjän lähetystyö- ja kehitysyhteistyökohteissa käsityöläiset voivat saada myös yrittäjä- tai säästöryhmäkoulutusta. Yhdessä toimivat käsityöläiset lähettävät valmiit tuotteet tukkukauppana toimivalle Pala maailmalta -kaupalle eteenpäin myymistä varten. Käsityöläiset saavat yritystoiminnasta reilun korvauksen.

– Mongoliassa toimii osakunta, jossa käsityöläiset tekevät yhteistyönä huovutettuja tuotteita.  Bangladeshissa on myös paljon käsityöläisperinnettä. Sieltä ostamme erilaisia kirjontatöitä, kuvailee Eshelman.

Käsitöiden lisäksi kaupassa on kattava kirjamyynti. Esimerkiksi Jukka Norvannon kirjat ovat olleet erittäin suosittuja.

– Kirjavalikoimaa ovat viime vuosina monipuolistaneet myös Kylväjän omat pienjulkaisut ja kirjat. Ne ovat lähetysväelle innostavia ja hyödyllisiä, kertoo toimitusjohtaja Petri Javanainen.

Kylväjän työntekijät sekä joukko vapaaehtoisia myyvät tuotteita basaarin lisäksi myös esimerkiksi seurakunnan lähetysilloissa, myyjäisissä ja erilaisissa tapahtumissa kuten Lähetyksen kesäpäivillä. Olennainen osa Pala maailmalta -kauppaa on verkkokauppa, josta voi tilata tuotteita sekä Suomeen että ulkomaille.

Vaikka basaarin tuotteet ovat kivoja hankintoja muutenkin, kaupassa työskentelevä Päivi Eshelman arvelee, että asiakas valitsee Pala maailmalta -kaupan tuotteen, koska haluaa tukea lähetystyötä.

Eshelman kokee innostavana ja inspiroivana työn, jossa saa lähetystyön ja kehitysyhteistyön tukemisen lisäksi olla kohtaamassa ihmisiä asiakaspalvelutyössä.

– Kaupan toiminnan kautta tuemme lähetystyötä, mutta myös näitä ihmisiä, jotka valmistavat tuotteita kauppaan. Tämä työ on monitahoista. Koen olevani tässä työssä pieni palanen, mutta osa suurta kokonaisuutta, summaa Eshelman.

– Myös monelle vapaaehtoisena myyjänä toimivalle tämä on ollut luonteva tapa olla mukana lähetystyössä, lisää Petri Javanainen.

Käsitöiden valmistajien elämään Pala maailmalta -kauppa vaikuttaa konkreettisesti, hyvin kauaskantoisestikin.

Davaanim valmistamassa huovutettuja tossuja Mongoliassa.

Mongoliassa vuosina 2005–2009 lähetystyössä ollut Nina Härmä työskenteli Ulanbaatarissa Kylväjän toimistolla sekä yhdessä naisyhdistyksen kanssa naisia sekä heidän perheitään auttavassa työssä.

– Projektissa autettiin naisia saamaan puuttuvat henkilöllisyyspaperit sekä kurssitettiin heitä muun muassa parturin ja kokin tehtäviin. Samalla naisten lapsetkin saivat henkilöllisyyspaperit sekä pääsyn kouluun ja terveydenhuollon piiriin, muistelee Nina.

– Zuunmodissa asunut lähettiperhe oli mukana villakurssien järjestämisessä. Davaanim oli lähettiperheen lastenhoitajana ja osallistui itsekin kurssille. Hän on nyt jo 12 vuotta valmistanut ja myynyt villatöitä.

Kurssilaisia rohkaistiin ja autettiin perustamaan osuuskuntia.

– Davaanimin kanssa osuuskuntaan kuuluu tällä hetkellä viisi naista, jotka tekevät itsenäisesti villatöitä tilauksesta muun muassa meille tänne Pala maailmalta -kauppaan. Naisilla on yhteiset työtilat, jossa on isommat villankäsittelyssä tarvittavat työvälineet, kertoo nykyisin Pala maailmalta -kaupan tuotteiden tilauksia Mongoliasta hoitava Nina.

Kuuntele Päivi Eshelmanin haastattelu Lähetysvartissa (Radio Dei 15.10.2019) Kylväjän sivuilla: www.kylvaja.fi/tule-mukaan/kuuntelemaan/lahetysvartit

Teksti: Outi Tulijoki ja Anne Laine
Kuvat: Anne Laine ja Kylväjä